Aarrearkku

Aarrearkku

Aarrearkku on varmasti monelle suomalaiselle hyvin tuttu ja turvallinen valinta makeisosastolta. Jokin aika sitten se kuitenkin koki mietoja muutoksia. Pussin ulkomuoto vaihtui "modernimmaksi" kun taas sisältö enemmän aiheeseen sopivaksi. Sitkeät ötökkänamuset muutettiin timanteiksi ja ohuet autokarkit avaimiksi ja kolikoiksi. Maku näissä kuitenkin pysyi entisellään.

Aarrearkku on Fazerin karkkipussi, jonka tarkkaa syntymävuotta en löydä mistään. Kommenteissa minua saa valaista. Pussia myydään kahdessa koossa - 180 grammaa ja 280 grammaa. Itselle mukaan tarttui isompi versio. 

Aloitetaan Viidakon eläimistä. Netistä ei löytynyt tietoa näiden mausta, joten otin Fazerin kuluttajapalveluun yhteyttä sähköpostitse. Mahtavaa, että he vastasivat ja vielä yllättävän nopeasti.

Nämä karkit ovat lähes täydellisiä hedelmäkarkkeja. Ne ovat ohuita ja ne maistuvat raikkaalle. 

Keltainen on maultaan ananas.

Sininen on persikka-ananas.

Vihreä on omena.

Punainen taas kerran persikka-ananas.

Seuraavana makutuomarin vasaran alle isketään hedelmäaarteet. Ja vielä tarkemmin - hedelmätimantit. 

Näiden rakenne on hyvin viinikumimainen. Ne ovat siispä sitkeitä. Näihin en tiedä tarkkoja makuja, joten latelen ne mitkä tuli ensimmäinenä mieleen.

Vihreä timantti maistui mielestäni omenalle.

Oranssi oli appelsiini, ja siitä olen 99% varma.

Keltaisessa timantissa maistoin ananaksen.

Violetti oli kaikkein kinkkisin. Arvelisin sen olevan joko viinirypäle tai metsämansikka.

Seuraavat aarteet - kolikot ja avaimet.

Ai perkule, näissä karkeissa on jotain maagista. Vaikka pakko sanoa, että autoina ne jostain kumman syystä maistuivat paremmilta. Ehkä se johtui siitä, että olen ohuiden karkkien ystävä. Ja puolustan niitä ikuiseen maailmaantuhoon saakka. Autot olivat ohuempia kuin avaimet ja kolikot.

Näissä sama homma kun timanteissa, en löydä mistään tarkkoja makuja, joten mennään suutuntumalla.

Vihreät taas jälleen maistuivat omenalta.

Punaiset mansikalta.

Keltaiset ananakselta - sivussa maistui pieni vivahde sitruunaa.

Valkoiset - näille erityismaininta siitä kuinka maagisia ovat. Täydellinen pikku kirpeys toimii tasapainossa makeuden kanssa. Voisin veikata mauksi greippiä, mutta tosin saatan hämmentyä tästä väristä. Näiden maku oli mielestäni kaikkein vaikein hahmottaa.

Lakurakeet tai lakupuikot, tai korvapuikot tai puikkelispoikkelit niinkun kylillä sanotaan, näissä on mielenkiintoinen vivahde. Makunystyröilläsi on edessään aikamoinen seikkailu. Rapean puraisun takaa löytyy pehmeä välivaihe ja suussa alkaa maistua vanilja, ehkä toffee, kunnes esille paljastuu laku. Laku on miedon suolainen ja hieman sitkeä.

Merirosvoruudut ovat suolaista salmiakkia. Pienenä muistan karttaneeni näitä namusia. Ne jäivät pussin pohjalle ja siitä joko isosiskolle, tai isälle. Nykyään asiat ovat toisin. Nykyään nämä maistuvat jo ihan hyviltä - varsinkin kun ne yhdistää hedelmäkarkkeihin. 

Näissä on neljää eri kuviota: revolveri, kallo, merirosvo ja ankkuri.

Karkkipussi sisältää liivatetta, ja saattaa sisältää maitoa, joten veget - watch out!

Aarrearkku on ja pysyy yhtenä kansan suosikkina. En tunne ketään joka olisi puhunut tästä pussista pahaa. Tämä on tasainen, aina loistava valinta. Usein huomaan itse nappaavani Aarrearkun hyllystä juuri silloin, kun en oikein tiedä mitä kaupasta lähdin hakemaan. Hedelmää? Salmiakkia? Lakua? Tässä on niitä kaikkia. 

9+/10

"Aarrearkku rulettaa ja isot kivet mua pelottaa" -Indiana Jones